Hyvä lukija tahikka vieraelija:

Tässä nimeomasessa logissa julukastuja Mamma A:n näppäelemiä valokuvia ei sua pihistee eli luvatta käättee iliman loginpitäjän luppoo-kiitos:)

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Mustavalkeinen Outokumpu

Kävimme joskus vuosia sitten piipahtamassa Outokummun Mustavalkeisella makkaranpaistossa ja taisipa joku mukula kalastaakin lasten kalakeitaassa.
Nyt intouduimme lähtemään tutkiskelemaan paikan kalastusmahdollisuuksia tarkemmin.

Kalakeitaassahan alle 12v ja liikuntaesteiset henkilöt saa kalastaa ilmaiseksi ja lasten huoltajat saavat avustaa kalastuksessa. 

Lisää lasten kalakeitaasta TÄÄLLÄ


Me kuitenkin aloitimme reissumme ihan toisesta suunnasta, koska ensin piti käydää ostamassa LUVAT ja vuokraamassa vene.

Liikkeelle lähdettiin varovaisesti perheluvan (2aik+2lasta) sekä veneen kanssa.
Perhelupa+vene yhteensä 22euroa vaikka nettisivuilla en nähnytkään mainintaa perheluvasta.

Kaikenkaikkiaan nettisivuilta puuttui olennaista tietoa, kuten se että veneet on tarkoitettu kolmelle hengelle. Onneksi oltiin sentään liikkeellä VAIN 2 aikuisen, Jätkänpätkän ja kummipojan kanssa, eikä koko perheellä niinkuin joskus suunniteltiin.

Toinen mainitsemisen arvoinen asia olisi mielestäni se, että kun vuokraa veneen Mustan rannasta niin sillä ei pääse Valkeiselle, Matolammelle eikä Kerkkälammelle ja et voi välillä vaihtaa venettä. Mikä on tylsää, koska olisimme halunneet kokeilla sekä kirjolohta että isoja haukia ja mikä jottei nieriääkin. Musta on kuitenkin liitoksissa Ravinkaitaan eli kahdella lammella päästiin soutelemaan.


Ensimmäinen haaste koettiin, kun piti löytää Särkiselkä Camping, josta lupia myytiin. Myydään niitä monessakin paikassa, mutta ajateltiin olla näppäriä ja napata luvat matkan varrelta. Etsittiin aikamme, mutta huomasimme vain kyltin Kaunisniemen kahvilaan. Käännyttiin takaisinpäin ja jo vain alkoi kylttejä löytyä ja neuvoa meitä juuri nimenomaiseen kahvilaan. Ihmeteltyämme toispuoleista opastusta paikalle myyjä(kin) totesi "Nuo opasteet on ihan perseestä". En ole eri mieltä.

Myyjät eivät olleet varmoja missä veneet on, mutta opastivat meidät Mustan venevalkamaan, koska avaimenperässä luki "MUSTA"...

Maastossa oli ristiin rastiin joka kulmassa ja polunmutkassa viittoja laavuille, veneille, kodalle, vessaan, Mustalle, Valkeiselle, milloin minnekin ja kun ajettiin 50m niin jo oli seuraavat kyltit edessä. Ähellettiin puhelimesta esille pikkuruinen kartta alueesta ja lopulta pääsimme oikealle tielle.
Voi sitä patikoija raukkaa, joka hätä housussa yrittää löytää huussiin tuolla viidakossa.


Valkeisen ja Mustan yhdistää kiva puro/joki, jota pitkin ei venettä saa kuljettaa toiselle puolelle.
Mukava sen virtausta oli silti seurailla ja maisema Valkeisellakin oli ihastuttava:


Mutta eikun kalaan ja järjestäytymään veneeseen. 
Mukana oli perhovapa, kaksi virveliä ja pari pohjaonkea (pilkkiä).
Ensin vedettiin uistinta. 
Sitten heiteltiin ja ongittiin.
Sitten nähtiin kivenheiton päässä kirjolohi hyppäämässä.
Eikun sinne heittelemään.
Ja onkimaan.
Ja heittelemään.

Tässä vaiheessa alkoi ensimmäisellä kalamiehellä hitsata kiinni.

Päätettiin lähteä ujuttautumaan salmea pitkin Ravinkaidan puolelle...


Alueella on paljon retkeilupolkuja ja niitä yhdistävän sillan alla meinasi olla hieman ahdasta, kun vettä oli enimmillään 40cm.

Samalla kohdalla oli keittiörakennus ja nuotiopaikka.
Jostain nevadasta paikalle kaarsi myös hyväkuntoinen tie eli myös tämä paikka sopisi helpoksi päiväretkipaikaksi.
Ehdottomasti plussaa siististä huussista, miinusta siitä ettei ovea saanut säppiin.


Samalle kalastuslaiturille rantautui pari virvelöivää heppua, jotka kohottivat tunnelmaamme kertomalla, ettei alueelta oikein kesällä saa mitään. Itse aloimme jo pohtia saako sieltä mitään mihinkään vuodenaikaan...epäilymme todisti vääriksi ilmoitustaululle kiinnitetty kuva: joku oli kuin olikin saanut marraskuussa 5,5kg kirjolohen. Vuonna 2006!!!



Lupasimme lopen tylsistyneille pojille mennä seuraavaksi makkaranpaistoon.
Olin hyvin myötämielinen.

Rantauduttiin toiseen päähän Ravinkaitaa lähelle Lasten kalakeidasta.


Tällä alueella on ainakin laavu, iso kota ja pienempi kota eikä ruuhkaa pääse syntymään vaikka enemmänkin makkarannälkäisiä retkeilijöitä sumppuutuisi paikalle yhtäaikaa.


Kulkuväylät on toimii hyvin lapsilla ja uskoakseni myös liikuntaesteisillä.

Sillalta toiselle kädelle jää laavu...


Jossa myös toimiva reitti rantaan...


Meille valikoitui tulipaikaksi vaatiimattomasti paikan isoin kota.



Seurueestamme ainoana luvallisena Jätkänpätkä kokeili vielä kalastusonneaan lastelammikossa, mutta turhaan sai sieltäkin sorkkia.
Onneksi eväs sentään kohotti vähän sekä verensokeria että mielialaa.



Paikalla oli tilava invawc, joka tosin oli to-del-la oksettavassa kunnossa. 
Toivottavasti huolto pelaa paremmin noin yleensä ottaen.


Takaisinpäin soudellessa hyppäsi taas kirjolohi, nyt Ravinkaidan puolella.
Suurinpiirtein samalla etäisyydellä salmesta kuin toisellakin puolella.
Salaliittoteoria hyppäämään ohjelmoiduista kumikaloista alkoi kyteä mielissämme...


Ja kun pääsimme Mustan puolelle niin eikös vaan taas loikannut lohi pintaan ihan samassa kohdassa kuin aikaisemmin!

Kumikaloja, epäilemättä.


Palasimme takaisin Mustan venerantaan ja tutkailimme vielä hiukan puroa ja sen läheisyydessä olevaa laavua. Kiva taukopaikka sekin.


Yhteenveto Mustavalkeisesta:

Jätkänpätkä 11v: Ihan paska kalapaikka,makkarat oli hyviä, en mene toista kertaa

Kummipoika 15v: No jaa, ihan kiva paikka, paitsi kalapaikkana ihan paska, ensi kerran kotivesille uistelemaan

Ukko K. 39v: Retkeilypaikkana ihan ok lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille, kalapaikkana vähän tylsä.

Mamma A. 35v: Retkipaikkana kiva koko perheelle, voisin käydä uudestaan kiertelemässä luontopolkuja. Kalastuspaikkana ei kaksinen. Tarkemmat infot nettiin ja paremmat opasteet, kiitos.



+ lasten kalakeidas ja ympäröivä retkeilyalue

+ kauniit maisemat ja luonto

+ Siistit kodat ja laavut

+ luontopolut




Mamma A.

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Rautalampi


Rautalammilla ollaan kesäreissattu jo vuosikaudet, mutta paikkakunnan kirkko ollaan tähän asti sivuutettu jostain kumman syystä. Yleensä reissussa bongailen kirkkoja, koska ne on arkkitehtuurisesti erittäin kiinnostavia. Rautalammin kirkko on empiretyylinen ja yksi Suomen suurimmista puukirkoista.






 Kirkossa oli myös esillä kaunis enkeli-käsityö. Samanlaisen voisi tehdä kotiinkin vaikka jouluksi :)


Myös kirkon piha oli kivan luonnonläheinen kissankelloineen ja ahomansikoineen.



Reissussa aloitin pitkästä aikaa käsityön.
Lankana mohair ja tavoitteena piirroshahmo.
Tällä hetkellä hahmo on jo saanut muodon ja korvat ja vain silmät&kuono uupuu.
Löysinkin jo juuri sopivat, mutta kylläpä kirpaisi kun vajaan 4 euron ostoksille olisi postikulut olleet 5euroa. Eikun etsimään huokeampaa kauppaa...


Vaikka koko viikoksi lupaili sateita, ei niitä loppujen lopuksi tullut kuin pari kertaa.
Vesi oli uimiseen jäätävää niinkuin yleensäkin.Tosin mukulat eivät olleet asiasta samaa mieltä.
Mikä lie, että aikuisena on niin arka uimaan vaikka lapsena räpellettiin uimassa harva se päivä ja monta tuntia kerrallaan. Vaikkakin kun nyt muistelen niin en penskanakaan koskaan hypännyt suoraan veteen vaan kastauduin pikkuhiljaa...


Myös kalaonni oli myötä.
Saatiin joitakin haukia, mutta pääasiassa kuhaa.
Ja mikä parasta, Jätkänpätkä innostui uudelleen kalastamisesta :)


Mamma A.

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Kuopion Palomuseo


Kuopion palomuseo on auki kesäkeskiviikkoisin (24.8.20116 asti) klo 12-15
ja sinne on vapaa pääsy!






Kävimme tutustumassa museoon kahden aikuisen ja kolmen lapsen (5,9,11v) voimin ja törmättiin myös suunnitellusti velipoijjan porukkaan.
.



Oli tosi hauska tutustua palolaitoksen historiaan ja minusta vanhat esineet on aina kauniimpia kuin nykyiset. Tosin uudet ovat varmastikin käytännöllisempiä,veikkaisin ;)




Ups, joku oli unohtanut vesipullonsa menneisyyteen...



Tokkopa toimisi ihan tämmöinen komennusluettelo nykyisin...


Tämän sammakkomiehen kanssa ei Pienimmäinen suostunut poseeraamaan :D


Tämä Juhani Korhosen valmistama pienoismalli Kuopion keskustasta oli ihastuttava!
Pienoismalli kuvaa torin ympäristöä 1960-luvun alkupuolella. Oma muistini alkaa 1980-luvulta, mutta tunnistin joitakin jo nyt purettuja rakennuksia :)



Mukana pienoismallissa on myös aikanaan suunniteltuja rakennuksia, joita ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Esim kaupungintalon lisäsiivet...

Näyttelyssä oli myös upeita isoja valokuvia palokunnan toiminnasta ennenvanhaan sekä pienempiä kuvia tuhoista sodan aikaan. Aioimme mennä museon jälkeen Valkeisen lammen puistoon ja siksi huomiomme kiinnittyi kuvaan, jossa lammen ympäröi metsät ja jäässä oli reikiä pommien jäljiltä.
Melkoisesti muuttunut siis sekin maisema.


UKK-ambulanssin historia oli mielenkiintoista luettavaa.



Eh-he-heh!


Palokalustoa oli sekä pienille, että isoille tutkittavaksi.
Muksuille oli oma pieni leikkipaloauto ja lähtiessä he saivat vielä muistoksi koottavat, pahviset paloauton ja ambulanssin sekä muoviset palomiehen kypärät!

Parasta oli:

Tyttö 5v: leikkipaloauto ja pienoismalli

Tyttö 9v. Pienoismalli

Poika 11v: Pienoismalli

Mamma 35v. Suurennokset vanhoista valokuvista ja pienoismalli

Ukko K. 40v: Päivystyshuone ja pienoismalli


Tervemenoa palomuseoon:)!



Mamma A.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Kesäsuunnitelmien ABC

Nappasin Kaikki Paketissa-blogista mukaani kesäsuunnitelmien ABC-haasteen.

Pidemmittä lätinöittä meidän perheen aakkoset&öökköset:


Ahvenet - vielä on ne isot köriläät järvessä eikä mahassa

Botania - toivottavasti aikuisten retki onnistuu

Curry-yrtti ja muut uudet tuttavuudet yrttilaatikossa, pitäisi kokkaillakin eikä vain nuuhkia

Duuni - Ei tärppää ei

Edullisuus - lisää kivoja nähtävyyksiä tulossa

Finnkino - muksujen kanssa Ice Age 5 ja Iso Kilttii Jätti

Grillaus - ruuan, ei ihon

Herneet - ja nauriit ja mansikat nams:P

Itikat - ei voi edes olla imarreltu, jos on itikoiden suosikki

Jäätelö - oreota ja sateenkaarta lapsille, minttua suklaahipuilla itselle, mansikkatuutti Ukko K:lle

Kanat  ja kukko - kanala+ulkoilualue tekeillä

Loikoilu - löhöily, pötköttely, kölliminen...lempiasialla on monta nimeä

Mekaanisen musiikin museo - suuntanamme elokuussa

Nuudelisalaatti - uusien makujen kokeileminen

Ohukaiset - vanhat parhaat herkut

Pulikointi - vaikka kylkien kastuminen onkin silkkaa kidutusta

Qsimetsä - tatteja, haaparouskuja, torvisieniä ja kanttarelleja

Rippijuhlat - kummipojan suuri päivä

Saunominen - varsinkin vanhempien ulkosaunassa

Telkkämäki - ehdottomasti kannattaa ajautua uusiin-vanhoihin maisemiin

Uhmaikä - tyypillistä ikävuosina 2-100

Veneily - toivon mukaan Paimensaarelle tänä kesänä

Wanhat tavarat - rompepäivät ja kirpparit

XOXO - usein omille apinoille

Yhteensovittaminen - almanakka on ollut tarpeen

Zetor - traktorinvetokisat Tuusjärvellä 30.7.2016

Åbo - Turun ystäviä oli jälleen kerran ihana tavata

Är - pienimmäinen nilviäinen oppi ärrän

Öinen kukkuminen ja nukkuminnen - rytmit on sekasi ku seinäkello


ELÄMYKSELLISTÄ KESÄÄ KAIKILLE!


Mamma A.

















maanantai 11. heinäkuuta 2016

telkkämäen perinnetila KAAVI

Mansikoitten metsästysreissulla kävimme tutustumassa Kaavin telkkämäen perinnetilaan.
Matkaa sinne meiltä kertyy alle 40km ja silti tämä ihanuus oli jäänyt paitsioon.
Käsittämötäntä tollukointia!!

Tässäpä muutamia linkkejä:





MAHTAVIA KUVIA (itse unohdin tietysti kameran kotiin)

Alueeseen tutustuminen on maksutonta ja paikalla oleva opas on HUIPPUtyyppi. Rupateltiin ummet ja lammet aiheesta ja aiheen vierestä ;)

Aitauksissa käppäilee kaksi kanaa ja komea kukko, kyyttölehmiä (tai hiehoja,en tullut kysyneeksi) ja pieniä lampaita. Mukulat tykkäsivät erityisesti lampaista, joille saatiin syöttää kuivaa leipää ja osa meni suorastaan pähkinöiksi kun saivat rapsutuksia.

Sillä aikaa kun mukulat opetteli puujaloilla kävelyä ja pienimmäinen kirmasi keppihevosella, ehdimme itse katsella tarkemmin ralennuksia. Navettaan oli kana pyöräyttänyt munan, talossa sai kokeilla mustekynällä kirjoittamista ja joka paikassa oli hurrrmaavia vanhoja esineitä. Erityisen ihastunut olin näkemään vanhanajan savusaunan, koska Mummo A. on syntynyt sellaisessa.

Telkkämäessä myös järjestetään erilaisia tapahtumia, joita on vielä kaksi tänä syksynä:

Perinnepäivä ja puskasoitto 21.8.2016 klo 16
työnäytöksiä,perinnetöitä ja kansanmusiikkia pelimanneilta
ohjelmassa mm.rukiin leikkuu,pellavan kehräystä,justeerisahauskilpailu ja linnnunpönttöpaja

Senior ranger, riihessä puinti 31.8.2016 klo 13
vapaaehtoistyö tapahtuma

Pisteaidanteko kiinnostaa Ukko K:ta, mutta siitä ei tänä kesänä ole tulossa näytöstä. Toki aidan korjaukseen ja myöhemmin uudenkin rakentamiseen pääsee ensikertalainenkin mukaan oppimaan.
Minua puolestaan kiinnostaa pellavan kehräys, syystä että tuli tehtyä Vilenit ja ostettua jätesäkillinenn pellavahamppua kun halavalla sai...tavataanko perinnepäivillä Marjatta ;D?

Alueella saa tepastella rauhassa vaikka koko päivän ja vaikka levittää puiden varjoon piknik-viltin. Makkaranpaistoon on myös mahdollisuus.

Ihastuin tähän perinnetilaan ihan tyystin ja aionkin raahata perinnepäivään mukaani Ukko K:n joka oli edellisellä kerralla uistelukisoissa. Jos saisin niin jäisin viikoksi pötkistelemään kamarin olkipatjalle ;)



Monissa blogeissa on ollut juttua kuviin änkeävistä lemmikeistä.
Tässäpä meidän linssilude.Olin kuvaamassa ketoneilikoita...


Toisaalta, ehkäpä asioiden tarkasteleminen uudenlaisesta näkökulmasta antaisi buustia itse kullekin.
Täytyy ensi kerran kokeilla :)



Mamma A.