Luin Arto Paasilinnan Hirtettyjen kettujen metsän.Oli tosi hupaisa kirja.Epäluulottelin Paasilinnan olevan kuivaa narinaa,mutta olimpa taas kerran väärässä:).Täytynee tutustua muihinkin kirjailijan teoksiin...
Katariina Romppaisen Mustikkasoppa meni kertalukaisulla,sen verran leppoisasta tekstistä oli kyse.Hyvin ennalta-arvattava,tuttu ja romanttinenkin tarina,mutta meni kivasti kevennyksenä:)
Mamma A.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti