Hyvä lukija tahikka vieraelija:

Tässä nimeomasessa logissa julukastuja Mamma A:n näppäelemiä valokuvia ei sua pihistee eli luvatta käättee iliman loginpitäjän luppoo-kiitos:)

tiistai 8. tammikuuta 2019

Kaksi uutta blogia

Viimeiset 14kk mennyt niin tiukasti opiskelun parissa, ettei ole kunnolla ehtinyt tännekään blogin puolelle ajatuksia uhraamaan. Ängettiin opettajan kanssa kahden vuoden kurssit yhteen vuoteen ja vielä loppusuoralla piti lukea pari kurssia lisää. Nyt on opinnot ihan hilkkua vaille paketissa ja kaikki sormet ja varpaat on ristissä, että viimeiset näytöt menisi kunnialla läpi ja valmistuisin merkonomiksi tammikuun lopussa.

Opiskeluja varten hain nyt jo toiseen otteeseen yli 60 yrityksestä harjoittelupaikkaa, koska näytöt pitää suorittaa jossain yrityksessä. Ensimmäiset 3 näyttöä suoritin naapurikylän palvelukeskuksessa, joka paljastui aivan ihanaksi harjoittelupaikaksi. Viimeisen näytön piti olla palkanlaskennasta, johon olin jo käynyt teoriatkin, mutta eipä vaan kukaan ottanut hommiin. Yhdestä paikasta jopa lasketeltiin sähköpostitse semmoista luikuria, että puhuivat itsensä pussiin. Jotenkin arvostaisi enemmän sitä, että sanotaan suoraan jos ei ole resursseja tai kiinnostusta ottaa.

Palkanlaskennan kanssa tuli tenkkapoo ja jouduin lukemaan lisää teoriaa ja vaihtamaan näytöt Visuaaliseen myyntiin ja Laskutukseen. Tein tosin laskutusta jo 3,5kk palvelukeskuksella, mutta se ei riittänyt näyttöihin. Yhden päivän harjoittelu sen sijaan riitti. Aika ristiriitaista. Siinä syy miksi "hieman" jännittää mitä näyttökeskustelussa pamahtaa ilmoille. Meneekö läpi vaiko eikö...



Joulun alla pidettiin Marjatan kanssa perinteiset myyjäiset, johon en hirvästi ehtinyt tehdä uusia käsitöitä. Jotain koristeita ja sukkia kuitenkin. Aina ennen myyjäisiä sitä miettii, että mitähän tolkkua koko hommassa on. Kun ynnää menot ja tulot yhteen niin ei mitään. Mutta myyjäisten jälkeen on ihan eri mieltä. Se on meikämamman harvinaista omaa aikaa ja lisäksi yhteistä aikaa kaverin kanssa. Neulotaan ja höpistään joutavia. Myös asiakkaiden kanssa on ihan huippua turista ja kuulee monenlaisia elämäntarinoita. Vanhempi väestö oli iloisia, kun pääsivät omalla kylällä joulupuotiin ja eräskin rouva sai puhua mieltä painaneesta asiasta. Nimenomaan tämä on se miksi me pidetään myyjäisiä :)

Tottahan toki sekaan mahtuu aina myös pari mielensäpahoittajaa. Eräs rouva ei uskonut löytävänsä miehelleen koon 47 sukkia. Löytyihän ne (toiset oikealta) Sitten ne olikin vain juuri ja juuri oikean väriset eli luonnon väriset. Muut eivät tulleet kysymykseenkään. Olen nähnyt hänen miehensä yllä kauluspaitoja aina vaaleanpunaisesta kirjavaan asti. Mutta ehkäpä sukkien kanssa on eri asia. Sitten hän alkoi väittää, että sukat on eri paria ja toisessa on varressa monta senttiä enemmän kuin toisessa. Laskin kerrokset kahdesti ja sama määrä tuli molemmilla kerroilla molempiin sukkiin. Viimeinen ahdistuksen aihe oli hinta josta hän tuumasi "HUH HUH!". Laskin myöhemmin paljonko on tuntipalkka, kun tekee koon 47 sukat: reilusti alle 1€ ! 

Kuulin vuosia sitten eräältä paikalliselta käsityöyrittäjältä, että aloitellessa toimintaansa eräs oman kyläläinen oli tiuskaissut hänelle halveksien, että "kohta sitä mersuilla ajellaan, kun rikastutaan".
Juu ei pääse tässä hommassa rikastumaan ei :´D



Nooh, onneksi näitä kiukuttelijoita on harvassa ja jokainenhan saa tehdä sukat itse tai ostaa muualta :)

Tänä vuonna osallistun lankalaihikseen facebookin puolella ja kun laskeskelin varastojani niin syytä kyllä onkin. En jaksanut edes alkaa mittailemaan kokonaisuutta kiloissa vaan laskin ne litroissa, kun langat on 32litran muovilaatikoissa. En ottanut sen tarkempaa tavoitetta kuin, että vuoden lopussa tulos olisi miinusmerkkinen. Ja jos saisi mahdollisimman monta synttäri- ja joululahjaa pakerrettua itse sekä lämpöistä hyväntekeväisyys projekteihin.

Sen projektin lisäksi jatkuu vuoden tauolla ollut työnhaku aktiivimalleineen. Oman uuden alan työpaikkoja avautuu meilläpäin silloin tällöin, mutta aika kovat vaatimukset on (korkea)koulutuksen ja työkokemuksen suhteen. Tutut merkonomit ovat kertoneet, että motivaatio on välillä hieman hukassa, kun yhtä sihteerin paikkaa hakee 200 muutakin. Vaan eipä auta nurista, kun aikoinaan itse teki päätöksen hankkia muksuja nuorena ja olla pienten lasten kanssa kotona. Sitä työkokemusta kun ei pitkälle arvosteta työmarkkinoilla. Nauratti ja itketti yhtä aikaa, kun hain koulutukseen tarvittavia harjoittelupaikkoja yhteensä yli 150 yrityksestä. Jos yrittäjälle ilmaiseen harjoitteluun on lähes mahdotonta päästä niin millä keinoin löydän aktiivimallin vaativan palkallisen työpaikan...?

Stressi äityi jo ennen joulua semmoisiin mittoihin, että hurautin ajatuksissani autolla ojaan ja sytytin steariinikattilan tuleen. Kummassakaan tapauksessa ei käynyt pahasti, mutta säikäytti sen verran, että piti pitää huilipäivä ja tyhjennellä ylikierroksilla käyviä ajatuksia. Stressiä aiheutti myös 4 viikon flunssa ja tottahan toki se joulun seutuun iski uudelleen (eikö ota loppuakseen). Siinäpä kinkkua sulatellessa ja nenää niistäessä ehti mietiskellä kaikenlaista ja päätin selkeyttää myös tätä blogiani.

Tähän astihan olen sotkenut blogisoppaan (lähes) kaikki mielenkiinnon aiheeni ja nyt perustin lukemisharrastukselleni ihan oman blogin:


Pari kirja-arvostelua sieltä jo löytyy ja käykää ihmeessä kurkkaamassa kiinnostaisiko sen sortin höpötykset :)

Kirjoja luen aika pitkälti laidasta laitaan, mutta eniten tykkään rikosjännäreistä. Suosituksia ja ideoita otan vastaan mielelläni  :)

Perustin myös retkeily ja matkailu-aiheisen blogin Mamma A retkeilee ja reissaa, johon en vielä ole ehtinyt kirjoitella, muutta (lähi)tulevaisuudessa juttua tulee ainakin viime kesän Lapin ja Norjan matkasta. Pääasiassa reissaan perheen kanssa Suomessa ja etenkin Savon seudulla. Etsin jatkuvasti edullisia tai ilmaisia nähtävyyksiä ja tapahtumia ja toivon lukijoiden saavat vinkkejä vähän tuntemattomammista (onko se sana?) kohteista. 

Tulipas juttua kerrakseen. Toivottavasti kukaan ei nukahtanut ja kopsauttanut otsaansa näppikseen tai pöydänkanteen ;)


Mamma A. 






tiistai 11. joulukuuta 2018

Joulupuoti Riistavedellä




Taas tonttuillaan Marjatan kanssa :)

Leivonnaisia: karjalanpiirakoita, pullia ja pitkoja, joululeipää, pikkuleipiä ja erilaisia kahvikakkuja: rommi-rusina,taateli, hedelmä, minttu-suklaa ym.

Yrttejä ja kuivattuja mustatorvisieniä ja herkkutatteja.

Neuleita: sukkia, tossuja, lapasia, pipoja, kaulahuiveja, hartiahuiveja, keeppejä,kaulureita...myös isoja sukkia isoille miehille ja kynsikkäitä.

Joulukoristeita, kransseja, erilaisia koruja, heijastimia...

Glögitarjoilu ja kirppishylly.

Tervetuloa:)


Mamma A.

tiistai 4. joulukuuta 2018

Herättäskö Marli Shot talviunilta?


Jospa yrittäisi könytä pikkuhiljaa takaisin tänne blogiin...

Pääsin mukaan Hopottajien Marli Shot- kampanjaan ja ajankohta oli mitä parhain, kun juuri olin 4 viikkoa flunssassa ja sitten lääkekuurilla.

Tässäpä hieman tietoa tuotteesta:

Marli SHOT on trendikäs, helppoa hyvinvointia tukeva sarja, josta löytyy kolme vahvan terveysmielikuvan omaavaa tuotetta: Inkivääri-kurkuma-acerola, Karpalo-puolukka-acerola ja Granaattiomena-acerola. Kaikki kolme tuotetta ovat makeuttamattomia – ilman lisättyä sokeria, lisäaineettomia ja säilöntäaineettomia. Marli Shotit ovat 95% mehuja, joissa on korkea luontainen C-vitamiinipitoisuus. C-vitamiini on peräisin acerolamarjasta, jossa on luontaisesti korkea C-vitamiinipitoisuus. Jokaisessa Marli SHOT-tuotteessa on viisi (5) annosta.
C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveitä elämäntapoja.


Makuina on:

Marli SHOT inkivääri-kurkuma-acerola 2 dl

Ainekset: Omenatäysmehu tiivisteestä, inkiväärisose, kurkumatiiviste ja acerolatäysmehu tiivisteestä, vesi. Täysmehupitoisuus 95 %.

Marli SHOT karpalo-puolukka-acerola 2 dl

Ainekset: Karpalo-, puolukka- ja acerolatäysmehu tiivisteestä, vesi. Täysmehupitoisuus 95 %.

Marli SHOT granaattiomena-acerola 2 dl

Ainekset: Granaattiomena (80 %)- ja acerola (15 %) täysmehu tiivisteestä, vesi. Täysmehupitoisuus 95 %.

Maistelin jokaista makua ja maistatin niitä myös Ukkokullalle ja mukuloille.
Mielipiteet olivat kaikkea muuta kuin yksimieliset:
Tyttö 15v: Antoi virkistyneen ja energisen olon ja paras maku oli karpalo-puolukka
Poika 14v:  Virkistävän tulinen ja suosikki inkivääri-kurkuma
Tyttö 12v: Ei kommenttia, irvistelyä...
Tyttö 8v: Ei tykännyt yhdestäkään
Ukkeli 42v: Mielenkiintoisen makuisia, ei vapaaehtoisesti juotavaa tavaraa. Sopisi illanviettoon yllytyshulluille.
Mamma 37v: 
Karpalo-puolukka: suomalainen, tuttu maku. Niin napakka karpalo, että tuntuu kuin suu kuivaisi ruttuun. Maku sinänsä mainio. Suosikki.
Granaattiomena: Vähän samanlainen fiilis kuin karpalo-puolukassa. Maku myös hyvä.
Inkivääri-kurkuma: Kun ei tykkää inkivääristä eikä kurkumasta niin ei tästä hyvää saa tekemälläkään ja maku pyöri suussa tuntien jälkeenkin. Polttava tunne.

Napsakkaan suutuntumaan saattaapi vaikuttaa se, että...

Kaikki kolme tuotetta ovat makeuttamattomia – ilman lisättyä sokeria, lisäaineettomia ja säilöntäaineettomia.
Ja miten tuote vaikutti?
Ei näkyvää vaikutusta. Olo on yhtä nuutunut ja nuha palasi. Tästä kenties on enemmän apua, kun käytön aloittaa jo ennen viikkokausia kestänyttä flunssaa. Oli kuitenkin mielenkiintoista testata tätä ja voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni karpalo-puolukkaa aamunaukkuina. Toisaalta suurperheellisellä opiskelijalla on sillekin rahalle parempaa käyttöä. Varsinkin tähän aikaan vuodesta...
#Marlishot #hopottajat
Mamma A.

torstai 16. elokuuta 2018

Mehukatti Luomu® pillimehut

Pääsin mukaan Hopottajien kampanjaan testaamaan muksujen kanssa


Mehukatti Luomu® pillimehuja




Makuina mansikka-päärynä ja appelsiini-mandariini-päärynä
ja
maistelutiimissa allekirjoittaneen lisäksi Ukkokulta, tyttäret 15v, 11v ja 7v ja lisäksi poika 13v.

Äänet jakautuivat seuraavastu:

MANSIKKA-PÄÄRYNÄ: 2 ääntä

APPELSIINI-MANDARIINI-PÄÄRYNÄ: 4 ääntä

Molemmissa mauissa ihastutti luonnollinen, raikas maku sekä säilöntä- ja makeutusaineettomuus.

Peukut pystyyn meidän porukalta.

#mehukattiluomu  #hopottajat


Ja että pysytään aiheessa niin tuli reissussa tehtyä käsitöitäkin:



Minulla on tapana ihastua neuletrendeihin roimasti jälkikäteen ja nyt uusin villitykseni onkin räsymattosukat, joita en ollut ennen tehnyt. Jo alkumatkasta valmistui nämä räiskyväiset ja sen jälkeen kolmet..eikun neljät lisää :D


Onko muilla sama "ongelma", että kun kantapäistä saisi oikein luvan kanssa tulla erilaiset eikä edes yritä täsmätä värejä niin silloin värit sattuu just eikä melkein?


Mamma A.

tiistai 24. heinäkuuta 2018

Iso pettymys liittyen syto-myssyihin

Toissatalvena neuloimme ja virkkasimme pienessä neulepiirissämme ison kasan syto-myssyjä ja sukkia syöpäosastolle.Saimme lahjoituksena lankoja ja lisäksi moni laittoi neuleisiin omia tarvikkeita,aikaa ja ennenkaikkea toivon ja lempeyden ajatuksia potilaille.


Kesän alussa läheiseni sai syöpädiagnoosin ja tiedon, että hänelle suunnitellulla hoidolla tulee lähtemään hiukset. Kerroin hänelle, että osastolta saa jokainen valita syto-myssyn.


Nyt kun hiukset ovat jo melkein poissa niin hänelle oli tarjottu myssyä. Laatikossa oli ollut muutama myssy, joista suurin osa paksuja. Tällä helteellä! Vieruskaveri oli ottanut hoitajan kehoituksesta kaksi myssyä,juuri ne ohuimmat ja tuumannut, ettei hänen lääkityksellä kyllä edes lähde hiukset, mutta hänpä vie ne lapsenlapsilleen.


Nyt erään lapsuudentuttuni läheinen sairastui myös syöpään ja hän oli ollut mukana tukemassa hoidoissa. Taas oli hoitaja tarjonnut paksuja myssyjä pienestä valikoimasta. Olipa jopa kehaissut, että heillä on varastossa lähes 400 myssyä. Viereisen sängyn potilaan hoitaja oli kehoittanut ottamaan useamman myssyn ja viemään vaikka lapsille jos ei itse halua käyttää.


Minulle tuli asiasta todella ikävä fiilis ja en pysty ymmärtämään miksi neulojien,lahjoittajien ym hyväntahtoisuutta käytetään väärin. Ja miksi myssyjä ei oteta varastosta edes karkeasti valikoiden vuodenajan mukaan. Ymmärrän kyllä, ettei hoitajien tehtävä ole lajitella myssyjä jne, mutta ettei nyt sentään näillä helteillä tarjota paksua (merino)villapipoa. Välttämättä ei myöskään ehdi pitää kirjaa kenen hoidoilla lähtee tukka ja kenen ei, mutta että ei sentään suoraan kehoitettaisi viemään sukulaisille, kun eihän me myssyjä heille neulota. Ja tietysti potilaasta näkee ilman lääkelistaakin, kenellä hiukset alkaa lähteä.



Olen nyt hieman ymmälläni ja toivonkin, että nämä olisivat vain yksittäisiä tapauksia. En oikein tiedä miten päin tähän pitäisi suhtautua, mutta se on selvää, että into tehdä syto-myssyjä on tällä hetkellä aika olematon. Tai ainakaan sairaalan kautta jaettavaksi.


Mamma A.

torstai 5. heinäkuuta 2018

Kuulumisia

Huh hah hei,

jotenkin on mennyt ohi koko tunne kesästä. On ollut niin paljon koulutöitä ja kaikenmaailman 
suursiivousta, niitä tympeitä puutarhatöitä, kanalan puunausta ym. Ei ole ehtinyt rauhassa fiilistellä 
kesää. Syy voi olla tietysti siinäkin, että kesä paukahti päälle kertalinttuulla toukokuussa. 

Kanala laajeni vähän niinkuin vahingossa, kun David Brown-kukko ei hyväksynyt Seppo-kukkoa 
samaan kammariin ja niin Sepolle, Ilmarille ja emännille tehtiin pikainen siirto kanilan puolelle. 
Kanien kanssa elo sujui heti sopuisasti ja pikkuperhe Serama-Sebright saa asustaa siellä.

Kanalan puolella eli verkkoseinän toisella puolella asustaa kolmen Serama-veljeksen seurassa 
Millefleur- ja Kääpiökoch-lyylejä sekä muutama sekuli, joista yksi rakastaa villasukkia. 
Mignon ankka pariskunta Igor ja Sini vaaputtavat muiden seassa.

Käsityörintamalla ei olekaan paljoa tapahtunut. Anoppilan keittiön tuoleihin virkkasin tossut, 
kun kirskuivat aika ikävästi laattalattiaa vasten eikä huopalätkyrät pysyneet paikoillaan.
Palapeitto on muutamaa palaa, yhdistämistä, päättelyä ja viimeistelyä vaille valmis. Eli siis ihan 
hilkulla;D
Itselleni neuloin villasukat räsymatto-meiningillä seiskaveikasta&sockista ja hurahdin tyystin.
Seuraavat (riemunkirjavat) on jo puikoilla. Ikävästi sotkee koulunkäynti harrastamista, kun pitäisi 
katsomisen lisäksi keskittyäkin niihin opetusvideoihin...:)

Kuvia on tulevaisuudessa tulossa, koska hankin uuden harrastusvälineen eli kameran. 
Ja reissupostauksia myös, kunhan pääsen irrottautumaan tästä huushollista.

Nappasin pitkästä aikaa mukaani haasteen. Tämä on Nettimartan pihapiiristä :)

Suihku aamulla vai illalla? 
Tämä varmasti kiinnostaa kaikkia suorastaan kuumeisesti.
Vastaus ei ole yksiselitteinen. Tai oikeasti se on.
V: 10min ennen jonnekin lähtöä. 

Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?
Maalais.Vaikka kovasti Kuopion torista tykkäänkin.

Kirkkaat vai neutraalit värit?
Sekä että. Riippuu vuodenajasta, käyttökohteesta, mielentilasta ja varpaiden asennosta.

Outo vai typerä?
Kuka,minäkö?Olisi typerää olla ei-outo...

Kevät vai syksy?
Kevät.Aurinko.Lämpö.Luonto.Itikoiden puuttuminen elinympäristöstäni.
Toisaalta...Kanttarellit, haaparouskut ja tatit.
Silti kevät.
Minttu vai kaneli?

Minttu kesällä, kaneli talvella.
Se on se varpaiden asento.

Suunniteltu vai extempore?
Olen rasittavan suunnitelmallinen. Rasitun siitä eniten itse. Joskus extempore tekee ihan höpöä.

Leffa kotona vai teatterissa?
Yleensä kotona.Raaskii katsoa huonommatkin tuotokset. 

Espresso vai latte?
Join kerran latten ja en tykännyt. Espressoa en uskalla edes kokeilla.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?
Njää...varmaan kysyjän, kun sitten voin vain sujuvasti kuunnella :D

Halit vai pusut?
Lähimmille sekä että ja lopuille lämpimät halit.

Tulinen vai mieto ruoka?
Mieto ja mausteinen, mutta ei tulinen.

Nahka vai pitsi?
Nahka kengissä, pitsi muualla.

Ylipukeutuminen vai alipukeutuminen?
Suku-,kevät- ja joulujuhlissa aikalailla peruspukeutuja.

Kokemus vai mukavuus?
Mukavat kokemukset.


Tv-sarjat vai elokuvat?
Molemmat, mutta kerralla. En jaksa odotella seuraavaa jaksoa viikkoa.

Rock- vai country- musiikki?
Rock ja sukkahousuhevi.

Punaviini vai valkoviini?
Lonkero.

Yksin vai yhdessä työskentely?
Yksin. Minun pitää saada vatuloida rauhassa.

Uiminen vai rannalla makoilu?
Uiminen.Makoilun suoritan sohvalla ja sängyssä.

Pikaruoka vai kunnon ravintolaruoka?
Kunnon ravintolaruoka jos joskus budjetti antaisi myöten.

Perunasalaatti vai pastasalaatti?
Molemmat ja kanasalaatti kaupan päälle.

Parilliset vai eriparisukat?
Meidän perheen paritusvastaavana valitsen parilliset.
Villasukkia tosin neulon tarkoituksellisesti myös parittomia.

Tanssiminen vai laulaminen?
Laulaminen.Yksin. Pimeässä. Nurkassa. Ukkosella.

Puhelin vai netti?
Puhelin yhteydenpitoon, netti tiedon etsimiseen ja yleiseen häröilyyn.

Taidan haastaa mukaan Mummon ja Katin.
Ja halutessaan haasteen saa muutkin napata mukaansa:)

Rentouttavaa ja elämyksellistä kesää kaikille!

Mamma A.

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Terppa-terve-heipä-hei-moikka-moikkelis-hellurei!


Pitkästä aikaa!

Ihan mahotonta haipakkaa ollut tämä elämä viime aikoina.
Aloitin merkonomi-opiskelut Syossa marraskuussa ja joulukuun alussa harjoittelun lähipitäjän vanhusten- ja vammaisten palvelukeskuksessa. Harjoittelu päättyi viime viikolla ja viimeisenä päivänä suoriuduin kolmesta näytöstä. Syksyllä olisi vielä toinen harjoittelu ja kaksi näyttöä ja siihen asti teoriaa,teoriaa ja teoriaa.

Siinäpä pääasiassa syy miksi oma blogi on ollut talviunilla ja muidenkin blogien kommentointi hieman jäässä. Käsitöitä olen saanut aikaiseksi ripottelemalla:



Otin projektikseni  -taas kerran-  tuhota lankavarastojani. Aloitin Isoveli-langoista ja neuloimpa sitten kaikista niistä pipoja. Ajatus oli ja on, että mitkä ei kelpaa lähipiirille niin lahjoitan johonkin keräykseen ensi talvena.
Kuvassa vain osa...taisi tulla 7 tai 8 yhteensä. Tuo siniharmaa on Adlibriksen kaksinkertaisesta merinosta.
Vaan sinne meni Isoveikat :D


Ja sitten piti tietysti tehdä heräteostos: Novitan jotain halppis kampanja-lankaa pari kerää. Tekokuitua, mutta tulikin ihan yllättävän ihana, lämpöinen ja kuohkea valepatentilla. Mietin jo tehdessäni, että tohtisinko pitää noin räväkän väristä huivia kun olen enemmän hiirulainen. Huivi hävisi suoraan puikoilta jälkikasvun kaulaan, joten sekin huoli oli turha :D

Ratsasin kyseisen kampanjakorin myöhemmin uudelleen mutta valitettavasti-onneksi se oli jo tyhjä.
Valitettavasti-onneksi eilen löysin toisesta kaupasta samaa lankaa parissa-kolmessa ihanassa värissä ja pakkohan sitä oli ostaa lisää.


Kettu-huivin tein Pienimmäisen tilauksesta. Neiti sai itse valita silmät eikä todellakaan kelvannut äiskä-mokoman esittelemät "hauskat piirroshahmo-silmät" vaan piti olla samanlaiset kuin amigurumeilla. Tätä sorttia on jo toinen puikoilla, kun toinenkin tytär halusi samanlaisen.


Koruja näpräilin yhtenä päivänä ja kokeilin ekaa kertaa Fimo-massaa. Aikaisemmin olen jotain kokellut Gernitistä.
Tein setteinä (riipus ja korvikset) potatit, punajuuret, nauriit, avomaankurkut, mansikat, ananakset, jätskitötteröt, macaronsit, vesimelonit ja hampurilaiset.
Killuttimet oli HITTI! Heti kaikki hävisi omien mukuloiden kuomeniin :D


 

Vähän toisenlaista näpräämistä oli nämä Isäukon 70v kakut.

Ylempi on kuningatarkakku
ja
alempi lakkakakku.


Lakkakakkuun kokeilin kinuskikissan ohjeella ananaskukkasia ja niistä tuli mainioita koristeita.


Facebookin puutarha-ryhmässä on jo kuvia sulista kukkapenkeistä ja leskenlehdistä.

Meillä ei ihan heti tarvitse kukkapenkkejä alkaa kuopsutella.

Onhan tämä talvi ollut runsasluminen, mutta silti yllätyin kun yhdessä kohti penkka oli minua 10cm korkeampi ja olen siis 170cm pitkä. Pihatieltä kun lähtee autolla niin minuakaan ei näy penkan takaa saatikka reippaan metrin pituista koululaista.
                                      


Auringonpaistetta, käsitöitä ja B-vitamiini huuleen niin enköhän minä ala heräilemään tästä talvitokkurasta ;)


Mamma A.