Voi turkanen mihin minä nyt sotkeennuin...
LANKOJEN KASVIVÄRJYKSEEN!
On meinaan aika koukuttavaa puuhaa.
Että kiitti vaan Marjatta ;D
No joo äsken kyllä puhuin soopaa.
"Aika koukuttava" on melkoisen lievä ilmaisu jos tytärtä linkalta hakiessa pitää hamuta piiskuja ja pietaryrttejä muovipusseihin :D
Ensimmäisen kokeilun tein nokkosella ja lupiinilla. Nokkosia keittelin kokeeksi kanoille, mutta eivät moista pöperöä noteeranneet ollenkaan. Nokkosvesi näytti kuitenkin laimelta ja lisäsin soppaan lupiininlehtiä. Tuli mukavan vihreää:
 |
| Tummepi luonnonvalkeaa seiskaveikkaa ja vaaleampi mitä-lie-villalankaa |
Tässä vaiheessa olin tietysti koukahtanut ja keksinyt puutarhasta jo sen seitsämän sorttia kasveja millä on PAKKO päästä kokeilemaan...
Soppa nro 2 koostui porkkanan naateista ja piiskuista, koska tavoittelin keltaista.
Lopputulos oli vihreä. Tosin eri värinen kuin eka satsi.
Sinänsä ei harmita, koska lempivärini on vihreä :)
 |
| Tässä vaaleampi seiskaveikkaa ja tummempi mitä-lie-villalankaa |
Kaikki langat puretin alunalla ja siinä taidan ainakin toistaiseksi pysytellä. Saa vähän tuntumaa tähän hulluu...tekniikkaan.
Kolmas satsi oli pelkästään koivunlehtiä, joista myöskin piti tulla keltaista jonkun nettisivun mukaan.
Ehkä tässä jo ollaan keltaisen suuntaan menossa, mutta vähän sinapilta vielä vaikuttaa.
Hyvä väri silti.
Sinistä on tosi hankalaa ellei jopa mahdotonta saada
oman pihan kasveista (pari poikkeusta kaiketi on).
Luin, että tarhakäenkaalista pitäisi hyvällä tuurilla ja alumiinikattilalla saada vaaleansinistä ja koska pihassamme rehottaa...eikun rehotti sitä iso puska niin pakkohan se oli kokeilla.
Käenkaali oli silputtuna hurmaavan väristä ja liemestä tuli oikein intensiivisen purppuraa:
Paljoa en tältä sopalta odottanut, mutta en kyllä sitäkään minkä väristä langasta tuli:
 |
| molemmat valkoista nallea |
UMPIharmaata!
Jos oikein tiiraa tarkasti ja pyörittelee vyyhtiä auringossa niin kenties siinä voi havaita häivähdyksen sini-vihreää, mutta hyvän mielikuvituksen se kyllä vaatii.
Harmaa on kaunista kelopuissa, saapassukissa ja hiuksissa, mutta voi olla, että nämä joutuvat uudelleenvärjäykseen...
Nyt on langat porisemassa suolaheinä-liemessä. En käyttänyt koko kasvia vaan pelkät siemenet(?). Keitos oli pitkän aikaa ihan mitättömän väristä, mutta parin tunnin keittelyn jälkeen siihen tuli ihana appelsiininen oranssi sävy. Alunan lisäämisen jälkeen väri muuttuu marjaisen punaiseksi!
Jo pelkkien liemien keittely on vaivan arvoista!
Tuleva väri näyttäisi vahvasti vaaleankeltaiselle, mutta saa nähdä muuttuuko se vielä.
Laitoin liemeen taas seiskaveikkaa lapasia varten ja mitä-lie-villalankaa yhteen kilpailutyöhön.
Sikäli mikäli ehdin siihen osallistua.
Kasvivärjätyt langat on siitä ihania, että ne sopii (lähes) aina yhteen:
Seuraavat ainekset on jo kerätty huomista varten: purppurahappomarjan lehtiä. Sormiin irtosi mehukasta tummanpunaista väriä, mutta todennäköistähän on että sekin muuttuu harmaaksi kuten tarhakäenkaali. Kokeiltava se on silti. Suorastaan pakko.
Pihlajaa ja leppiä olen myös silmäillyt oksasakset kädessä ja isohirvenjäkälää menen kaapimaan pian.Sienillä olisi myös mielenkiintoista kokeilla värjätä, mutta minulla on hassu mielikuva (Sokke!), että olen sitä nuorempana kokeillut ja tuloksena oli kummallinen, limainen velli ja sangen roskaisia lankoja ;)
Mamma A.
Lankojen värjäyksellä toukokuun VIHREÄN ja heinäkuun KELTAISEN.
