Hyvä lukija tahikka vieraelija:

Tässä nimeomasessa logissa julukastuja Mamma A:n näppäelemiä valokuvia ei sua pihistee eli luvatta käättee iliman loginpitäjän luppoo-kiitos:)

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Kotikutoinen kanavaristeily

Kävimme tänäkin kesänä vakkarimökillä Suonenjoki-Rautalampi suunnalla ja saimme naapurimökin asukkaalta mainion vinkin läheisten kanavien läpi kulkevasta reitistä. Pöräytimme matkaan ja alkumatkan jälkeen Pienimmäinenkin alkoi tottua menoon eikä enää ripustautunut minuun kynsin ja hampain ;)



Kun aloimme pikkuhiljaa lähestyä Konnevettä niin pystyi jo jotain kuvaamaan, kun ei tarvinnut pelätä että vauhdissa lentää kamera jorpakkoon. Rannoilla kasvoi valtavasti keltakurjenmiekkaa ja osmankäämiä, mutta matalien rantojen takia en päässyt niitä tutkimaan ja kuvaamaan tarkemmin.


Potentiaaliset ahvenpaikat osuu aina silmään...


Kerkonkoskella ollaan käyty useasti maitse, mutta kerta oli ensimmäinen vesitse.


Kanavasulkuja ei ollutkaan ennen tullut käytettyä ja tässä vaiheessa vähän alkoi jänskättää että miten toimitaan.


Onneksi opastaulu oli ihan selkeä


Eka sulku meni ihmetellessä...


 Seuraavaksi Kiesimän kanava...


Odotellessa jouti katselemaan sopivaa makkaranpaistopaikkaa paluumatkalle. Toisella puolella oli laavu, mutta se oli mennen tullen porukkaa pullollaan ja tälle toiselle puolelle ei päässyt rantautumaan kivikon takia.


Tämän sulun ympäristöstä tykkäsimme. Nurmikot oli ajettu ja paikat tosi siistinä ja rannoillakin olisi ollut hauska käydä tutkiskelemassa.


Sulussa oli hauska tiirailla toiselle puolelle, kun vedenpinta oli huikean paljon alempana.


Veden laskeminen sulussa sen sijaan sieppasi mahanpohjassa. Varsinkin Kiesimän- ja Neiturin kanavalla, koska vesi laski melkeimpä humahtamalla. Tuli myös vähän klaustrofobinen olo tuolla kammion pohjalla kelluskellessa eikä kaikuvat mörinät ja ölinät yhtään helpottaneet oloa. Onneks toiminta on kuitenkin sen verran livakkaa, ettei pahemmin ehtinyt ahdistua



Huh, että helpotti :D



Neiturin kanavan seutu oli myös kaunista ja toisella puolella olikin viihtyisän näköinen Neiturin Kievari. Pohdiskeltiin, että nämä kanavat olisi mukava kiertää myös autolla. Samalla voisi käydä käppäilemässä Neiturin Vallihaudoilla.

 



Tämä "ilmiö" oli aika kammottavaa:


Veden noustessa sen alta alkoi kuohumaan hillitömästi kuplia ja koko vesi "kiehui". KÄÄK! Näytti kuin pohjalla olisi ollut joku muinainen meritursas pyrkimässä pintaan!


Eikä asiaa varsinaisesti helpottanut se, että oltiin suljetun kammion pohjalla...

Neiturin jälkeen kävimme vähän ajelemassa ja nautimme ihanasta säästä :)



 Ja sitten sama reitti takaisinpäin.
Matkalla katselimme kalastusalusta ja hillittömän kokoisia plaanareita.
Tuommooset kun Ukko K & kumppanit töräyttäisi uisteluveneen sivuille niin jo vain alkaisi järvet tyhjentyä ja kisamenestystä tulla. Tai sitten uppoaisi koko helahoito.


Oli kyllä mukava uusi kokemus ja muutenkin mökkeily latasi akkuja ja hermoja oikein kivasti.
Pitäisi näitä pikkureissuja tehdä useamminkin ja "risteilyjä" kotikonnuillakin :)


Mamma A.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Lintulan ja Valamon luostarit

Pitkästä aikaa!

Käytiin taannoin Ukko K:n kanssa oikein kahdestaan extempore päiväretkellä.
Suuntasimme Lintulan ja Valamon luostareihin.
Ensin menimme Lintulaan, jossa oli tosi rauhoittavaa käpsehtiä ja nautiskella hiljaisuudesta. Joka tosin tuntui aika oudoltakin, kun kotona harvemmin on kaikki yhtäaikaa ääneti. 


Mihimpä sitä käsityöläinen heti silmänsä iskee jos ei käsitöihin...




Ja puutarhaturaaja kasveihin...





Poikkesimme Lintulan tunnelmallisessa kesäkahvilassa ryystämässä sumpit ja ihmettelemässä valtavia kattohirsiä. Kahvilan porkkanakakku oli ihan öh...taivaallista :D




Kahvilan edessä kasvoi ihan valtavia unikoita-kämmentä isompia!
Ei nää vaan meillä kasva näin isoiksi :O





Itse tykkään enemmän juuri Lintulasta, koska se on vaatimattomampi ja siellä on rauhaisampi tunnelma vähäisemmän väenpaljouden vuoksi.
Mutta koska olimme samoilla huudeilla liikkeellä niin toki menimme käymään myös Valamossa.

Olimme toilailleet Lintulassa niin pitkään, että emme ehtineet Valamon näyttelyihin, mutta se ei meitä erityisesti haitannut. Bongasimme kuitenkin Airi Hietalan korunäyttelyn, jossa vierähtikin pitkän aikaa, kun Airi kertoi koruista ja erikoisesta materiaalista, jota hän käyttää. Kovasti tekisi mieli hänen kurssilleen!


Joskus meillä oli suunnitelmissa venereissu Valamoon, mutta toistaiseksi olemme menneet halvemmalla ajopelillä eli autolla. Käytiin tällä kertaa kuitenkin rannalla ja näimme ohiseilaavan M/S Sergein :)





Poislähdön aikaan kuulimme vielä kellonsoittoa, joka kuulosti nätille.



Kivaa ja suht´ edullista retkeilyä :)



Vähän erisuunnassa kävimme viime viikonloppuna, kun Paalasmaalla oli mökkiläispäivät.
Olimme myymässä käsitöitä ja päivä oli kerrassaan mainio enkä nyt tarkota myyntitulosta ;)

Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja paikalle oli jopa maksuton linja-autokuljetus sekä ilmainen ruokailu!
Ohjelmassa oli kisoja, näytöksiä. puheita ja lauluja. Ehkäpä äänenvoimakkuus oli ainoa miinus. Oltiin nimittäin aikalailla esiintymislavan edessä ja varsinkin korkeat naisäänet kävi aika kovasti korviin.


Minulla oli taas myynnissä sitä-sun-tätä ja uusimpia virityksiä oli virkatut kynnysmatot ja puuvillamyssyt.


 Tosi huono kuva myssyistä, joista tietysti unohdin ottaa kunnon kuvat...Myssyissä vattu,ananas,omppu, muffinssi (pystyssä) ja mustikka, pitsi, karhunvattu ja toinen omppu (lituskana).

Nyt alkaa pikkuhiljaa käsityöjumitus helpottaa :)



Mukana menossa Marjatta, jonka pöytä oli naapurissa, joten saatiin höpötellä ja hekotella koko päivä.

Mennen tullen saatiin lisäksi nauttia upeista maisemista ja heräsi jo pieni into mennä tuonne jonakin kesänä reissaamaan! Ja ainakin uudestaan mökkiläispäiville :D


Mamma A.