Mustavalkeinen Outokumpu

Kävimme joskus vuosia sitten piipahtamassa Outokummun Mustavalkeisella makkaranpaistossa ja taisipa joku mukula kalastaakin lasten kalakeitaassa.

Nyt intouduimme lähtemään tutkiskelemaan paikan kalastusmahdollisuuksia tarkemmin.

Kalakeitaassahan alle 12v ja liikuntaesteiset henkilöt saa kalastaa ilmaiseksi ja lasten huoltajat saavat avustaa kalastuksessa. 

Lisää lasten kalakeitaasta TÄÄLLÄ

Me kuitenkin aloitimme reissumme ihan toisesta suunnasta, koska ensin piti käydää ostamassa LUVAT ja vuokraamassa vene.

Liikkeelle lähdettiin varovaisesti perheluvan (2aik+2lasta) sekä veneen kanssa.

Perhelupa+vene yhteensä 22euroa vaikka nettisivuilla en nähnytkään mainintaa perheluvasta.

Kaikenkaikkiaan nettisivuilta puuttui olennaista tietoa, kuten se että veneet on tarkoitettu kolmelle hengelle. Onneksi oltiin sentään liikkeellä VAIN 2 aikuisen, Jätkänpätkän ja kummipojan kanssa, eikä koko perheellä niinkuin joskus suunniteltiin.

Toinen mainitsemisen arvoinen asia olisi mielestäni se, että kun vuokraa veneen Mustan rannasta niin sillä ei pääse Valkeiselle, Matolammelle eikä Kerkkälammelle ja et voi välillä vaihtaa venettä. Mikä on tylsää, koska olisimme halunneet kokeilla sekä kirjolohta että isoja haukia ja mikä jottei nieriääkin. Musta on kuitenkin liitoksissa Ravinkaitaan eli kahdella lammella päästiin soutelemaan.

Ensimmäinen haaste koettiin, kun piti löytää Särkiselkä Camping, josta lupia myytiin. Myydään niitä monessakin paikassa, mutta ajateltiin olla näppäriä ja napata luvat matkan varrelta. Etsittiin aikamme, mutta huomasimme vain kyltin Kaunisniemen kahvilaan. Käännyttiin takaisinpäin ja jo vain alkoi kylttejä löytyä ja neuvoa meitä juuri nimenomaiseen kahvilaan. Ihmeteltyämme toispuoleista opastusta paikalle myyjä(kin) totesi "Nuo opasteet on ihan perseestä". En ole eri mieltä.

Myyjät eivät olleet varmoja missä veneet on, mutta opastivat meidät Mustan venevalkamaan, koska avaimenperässä luki "MUSTA"...

Maastossa oli ristiin rastiin joka kulmassa ja polunmutkassa viittoja laavuille, veneille, kodalle, vessaan, Mustalle, Valkeiselle, milloin minnekin ja kun ajettiin 50m niin jo oli seuraavat kyltit edessä. Ähellettiin puhelimesta esille pikkuruinen kartta alueesta ja lopulta pääsimme oikealle tielle.

Voi sitä patikoija raukkaa, joka hätä housussa yrittää löytää huussiin tuolla viidakossa.

Valkeisen ja Mustan yhdistää kiva puro/joki, jota pitkin ei venettä saa kuljettaa toiselle puolelle.

Mukava sen virtausta oli silti seurailla ja maisema Valkeisellakin oli ihastuttava:

Mutta eikun kalaan ja järjestäytymään veneeseen. 

Mukana oli perhovapa, kaksi virveliä ja pari pohjaonkea (pilkkiä).

Ensin vedettiin uistinta. 

Sitten heiteltiin ja ongittiin.

Sitten nähtiin kivenheiton päässä kirjolohi hyppäämässä.

Eikun sinne heittelemään.

Ja onkimaan.

Ja heittelemään.

Tässä vaiheessa alkoi ensimmäisellä kalamiehellä hitsata kiinni.

Päätettiin lähteä ujuttautumaan salmea pitkin Ravinkaidan puolelle...

Alueella on paljon retkeilupolkuja ja niitä yhdistävän sillan alla meinasi olla hieman ahdasta, kun vettä oli enimmillään 40cm.

Samalla kohdalla oli keittiörakennus ja nuotiopaikka.

Jostain nevadasta paikalle kaarsi myös hyväkuntoinen tie eli myös tämä paikka sopisi helpoksi päiväretkipaikaksi.

Ehdottomasti plussaa siististä huussista, miinusta siitä ettei ovea saanut säppiin.

Samalle kalastuslaiturille rantautui pari virvelöivää heppua, jotka kohottivat tunnelmaamme kertomalla, ettei alueelta oikein kesällä saa mitään. Itse aloimme jo pohtia saako sieltä mitään mihinkään vuodenaikaan...epäilymme todisti vääriksi ilmoitustaululle kiinnitetty kuva: joku oli kuin olikin saanut marraskuussa 5,5kg kirjolohen. Vuonna 2006!!!

Lupasimme lopen tylsistyneille pojille mennä seuraavaksi makkaranpaistoon.

Olin hyvin myötämielinen.

Rantauduttiin toiseen päähän Ravinkaitaa lähelle Lasten kalakeidasta.

Tällä alueella on ainakin laavu, iso kota ja pienempi kota eikä ruuhkaa pääse syntymään vaikka enemmänkin makkarannälkäisiä retkeilijöitä sumppuutuisi paikalle yhtäaikaa.

Kulkuväylät on toimii hyvin lapsilla ja uskoakseni myös liikuntaesteisillä.

Sillalta toiselle kädelle jää laavu...

Jossa myös toimiva reitti rantaan...

Meille valikoitui tulipaikaksi vaatiimattomasti paikan isoin kota.

Seurueestamme ainoana luvallisena Jätkänpätkä kokeili vielä kalastusonneaan lastelammikossa, mutta turhaan sai sieltäkin sorkkia.

Onneksi eväs sentään kohotti vähän sekä verensokeria että mielialaa.

Paikalla oli tilava invawc, joka tosin oli to-del-la oksettavassa kunnossa. 

Toivottavasti huolto pelaa paremmin noin yleensä ottaen.

Takaisinpäin soudellessa hyppäsi taas kirjolohi, nyt Ravinkaidan puolella.

Suurinpiirtein samalla etäisyydellä salmesta kuin toisellakin puolella.

Salaliittoteoria hyppäämään ohjelmoiduista kumikaloista alkoi kyteä mielissämme...

Ja kun pääsimme Mustan puolelle niin eikös vaan taas loikannut lohi pintaan ihan samassa kohdassa kuin aikaisemmin!

Kumikaloja, epäilemättä.

Palasimme takaisin Mustan venerantaan ja tutkailimme vielä hiukan puroa ja sen läheisyydessä olevaa laavua. Kiva taukopaikka sekin.

Yhteenveto Mustavalkeisesta:

Jätkänpätkä 11v: Ihan paska kalapaikka,makkarat oli hyviä, en mene toista kertaa

Kummipoika 15v: No jaa, ihan kiva paikka, paitsi kalapaikkana ihan paska, ensi kerran kotivesille uistelemaan

Ukko K. 39v: Retkeilypaikkana ihan ok lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille, kalapaikkana vähän tylsä.

Mamma A. 35v: Retkipaikkana kiva koko perheelle, voisin käydä uudestaan kiertelemässä luontopolkuja. Kalastuspaikkana ei kaksinen. Tarkemmat infot nettiin ja paremmat opasteet, kiitos.

+ lasten kalakeidas ja ympäröivä retkeilyalue

+ kauniit maisemat ja luonto

+ Siistit kodat ja laavut

+ luontopolut

Mamma A.